perjantai 20. helmikuuta 2015

Sibeliusta ja joutsenia


Hei!



Keskiviikkona minulla oli upea päivä: Kävelylenkki aurinkoisen ihanassa säässä. Viehättävä ympäristö meren rannalla. Joutsenperheen kohtaaminen aivan lähietäisyydeltä. Huippuna päivälle oli Sibeliuksen näyttely Ateneumissa.


Jean Sibelius


Olin kävelyllä merenrantamaisemissa. Huomioni kiinnittyi iloisesti kikattaviin japanilaisiin naisturisteihin. He olivat vähän matkan päässä ja valokuvasivat jotain. Aurinko paistoi juuri sieltä suunnalta, joten minun piti oikein keskittyä katsomaan mitä he kuvaavat. Lopulta huomasin, että heitä kohden oli uimassa joutsenperhe. Menin juoksujalkaa samoille kuvausapajille.



aamunkajoblogi@gmail.com



Minun ei tosin olisi tarvinnut kiirehtiä sinne, koska joutsenet tulivat koko ajan yhä lähemmäksi rantaa. Lopulta ne olivat ihan vieressä ja olivat uskomattoman kesyjä. Kauniita kyhmyjoutsenia. Sain niitä kuvata kiireettömästi. Tämä oli minulle ikimuistoinen hetki. Lopputuloksena sain otettua hienoja joutsenkuvia kännykän kameralla - ainakin omasta mielestäni. Harmi vaan, ettei ollut oikea kamera mukana.



aamunkajoblogi@gmail.com




aamunkajoblogi@gmail.com



aamunkajoblogi@gmail.com



aamunkajoblogi@gmail.com



Kaukana ovat ne ajat kun legendaarinen Yrjö Kokko kirjoitti kirjan Laulujoutsen (1950-luvulla). Hän kertoo kirjassaan omista keväisistä joutsenten pesintään liittyvistä kuvausmatkoista Lapin perukoille. Häntä opastivat poromiehet oikeille, salaisille pesimäpaikoille. Joutsenet olivat silloin todella arkoja ja niitä oli vähän. Pesimäpaikat oli seuduilla mistä ihmisasutukset olivat kaukana. Tämä on tapahtunut silloin kun joutsenet oli tapettu lähes sukupuuttoon.



aamunkajoblogi@gmail.com



Tajusin jatkaessani matkaa eteenpäin,  että Sibelius ja joutsenet liittyvät läheisesti yhteen. Meidän sini-valkoiset peruspilarimme Sibelius kansallissäveltäjänä ja joutsen kansallislintuna. Joutsenet ovat olleet myös Sibeliuksen musiikissa mukana. Suorastaan hämmennyin oivalluksestani. 



aamunkajoblogi@gmail.com



Minä sain kunnon orientaation - ajatusteni virittäytymisen oikealle taajuudelle - näyttelyyn menoa varten. Tämä hetki tuntui ihan mielettömän upealle. Askel tuntui kevyeltä ja suu vääntyi väkisinkin hymyyn. Aurinko paistoi vieläkin kirkkaammin ja mieli kohosi yleviin sfääreihin.



aamunkajoblogi@gmail.com



Kävin Sibelius ja taiteen maailma -näyttelyssä veljeni vaimon kanssa. Meillä oli mahtava ajankulun pysäyttävä elämyksellinen kokemus Sibeliuksen maailmaan. Näyttelyn kiertäminen oli valaiseva ja vahvasti myös sivistävä kokemus. Suurimman elämyksen itse sain siitä, miten luonto ja kuvat, esimerkiksi Kalevalasta, ovat olleet vahvoina Sibeliuksen luovuuden ja inspiraation lähteinä. Tässä lienee suomalaisuuden perusta ja pohja.




aamunkajoblogi@gmail.com



Visuaalisuuden lisäksi myös kuuloaistille annettiin näyttelyssä mahdollisuus - luonnollisesti onhan kysymys säveltäjän elämäntyöstä. Sibeliuksen muutamia keskeisiä sävellyksiään sai kuunnella kuulokkeilla. Finlandia, Valse Triste ja Tuonelan joutsen ovat varmaan hänen tunnetuimpia sävellyksiään. Upeita sävellyksiä upeina sovituksina ja kokoonpanona.

Minut kuitenkin hurmasi sellainen kuin Kuusi niminen sävellys. Tämä nauhalta kuulunut pianosovitus oli ihanan kepeän valssahtavaa, ilmavaa ja valoisaa musiikkia. Olimme molemmat hurmaantuneitä tähän esitykseen. Emme kumpikaan tunnistaneet tätä entuudestaan. Saimme molemmat Sibeliuksen musiikkiin uudenlaisen herätyksen.



aamunkajoblogi@gmail.com



Oli vielä yksi asia, joka ansaitsee kauniin kiitoksen näytteilleasettajille. Siellä oli huomioitu myös se, kuinka visuaalinen ilmaisu ja musiikki täydentävät toisiaan. Aivan kuten ne ovat innoittaneet Sibeliusta hänen sävellystyössään. 

Näyttelyalueelle oli verhoilla eristetty pieni nurkkaus videoiden katseluun. Siellä pyöri viehättävä kissa-animaatio, jossa taustalla soi Valse Triste. Esitys oli valloittava visuaalisuudessaan äärettömän kauniin musiikin taustoittamana.

Mutta vielä tästä ihastuttavampi oli Susanna Rahkamon ja Petri Kokon Helsingissä Taitoluistelun Euroopanmestaruuskilpailuissa vuonna 1993 esittämä kaunis jäätanssiesitys Valse Triste -musiikin tahtiin. Me katsoimme esityksen moneen kertaan ja aina vain ihastuimme. Kaunista, niin kaunista ja lumoavaa

Tämä näyttelyn antama elämys ja ylevä kokemus kantaa pitkälle elämässämme. Suosittelen lämpimästi kaikkia menemään rohkeasti näyttelyyn. Kannattaa siis lähteä useamminkin omien mukavuusrajojen ulkopuolelle. Kaunis kiitos myös ihanalle ja mahtavalle seuralaiselleni. Kokemuksen jakaminen antaa kaksinkertaisen ilon.

Sibeliuksen elämästä kuvataiteen keinoin -näyttely on Ateneumissa esillä 22.3.2015 saakka.  

Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua!





















2 kommenttia:

  1. Hei,

    Onpa kauniit kuvat ja tekstit - suosittelen näyttelyyn tutustumista; ensi kesänä on tavoitteena myös tutustua tarkemmin Ainolaan.

    Niin, ja näyttelynjälkeiset sessiot läheisessä thai-ravintolassa olivat kyllä todella kivat; nauroimme monille vanhoille muistoillemme - ehkä juuri Sibeliuksen innoittamana..ja sitten jatkoimme vielä ostoksille...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana kommentistasi! Ruokailuhetki oli todella mukava. Pitkästä aikaa ei olekaan naurattanut yhtä kovasti. Ostosreissukin oli löytöjen kannalta antoisa. Mukavaa viikon jatkoa!

      Poista