Kirppislöytöjen tuunausta

Heipä hei! 

Musiikilla on ihmeellinen voima mielentilaan ja vireystilaan. Tällä hetkellä taustalla soi Julia Londonin kaunista, tunnelmallista ja mieltä innoittavaa musiikkia. Olen ihastunut hänen 1950-luvulta olevaan musiikkiinsa. Ostin hänen levynsä The very best of muutama päivä sitten App Storesta ja se maksoi vain muutaman euron. Siis ei edes kallis sijoitus fiilistelyyn. Suosittelen lämpimästi tutustumaan.

Tuunailuja

Olen tuunaillut viimeaikoina pakkas- ja lumisadepäivien ratoksi muinoin hankkimiani kirpparilöytöjä. Jokaisen samaa laatumerkkiä olevan yksilön olen löytänyt eri kirppareilta. Nämä menneeltä vuosituhannelta olevat laadukkaasta villakankaasta tehdyt "retrot" takki ja housut sekä tikkiliivi ovat odottaneet pääsyä tuunaukseen. Liivi on tarkoitettu takin alle lämmikkeeksi ja tuulen suojaksi. Takki kun ei itsessään ole pakkaskeleille tarkoitettu. Englantilaisillahan ei talvet ole yhtä kylmiä kuin meillä.

Takki ja tikkiliivi

Pidin alkuperäisessä kuosissaan ollutta takkia vyön kanssa joitakin kertoja päälläni. Sisareni kehoituksesta innostuin muokkaamaan takin ilmettä hiukan sirommaksi ja tikkiliiviä istuvammaksi. Molempiin riitti kavetaminen sisäänotoilla pelkästään selän puolelta. Liivi ei tarvinnut muuta muokkausta.

Liivi kavennettu selkäpuolelta

Takki

Takki oli kokoani, mutta selkäosa tuntui liian väljälta. Leikkasin ensitöikseni olkatoppaukset omiin hartioihini sopiviksi. Sain jo tämän ansiosta takkiin toisenlaisen ryhdin. 1990-luvulla olkatoppaukset kasvoivat naisten vaatteissa vuosi vuodelta aina vain yhä suuremmiksi. Muotigurut taitavat ennustella muhkeampien olkatoppausten paluuseen. Kerran sen muodin eläneenä täytyy sanoa, ettei ajatus lämmitä minua yhtään - ainakaan vielä.

Takin yläosan muokkasin vain selän puolelta (kuvat alapuolella). Kavensin kauluksen alapuolelta vyötärölle saakka kiilamaisen osan. Kiilamuodon ansiosta takki ei kaventunut niskasta ja hartioilta juurikaan, koska sieltä se oli valmiiksi sopiva. Vyötärön kohdalta otin sisään 18 cm. Tästä kavennetusta kiilan alaosasta sain vyötäröltä helmaan jatkuvan umpinaisen vastalaskoksen. Ompelin laskoksen päätekohtaan vyötärölle kiilan suuntaisesti pienen kolmion. Jätin laskoksen prässäämättä, jotta se laskeutuu pehmeästi. Pidän siitä, että takin helmaosaan jäi mukavasti väljyyttä.

Takin kiilakavennus sisäpuolelta

Takki kavennettunselkäpuolelta

Takki (kuva alla) on pitkä ja olen kovasti miettinyt, että lyhennänkö vai jätänkö sen nilkkapituiseksi. Jätin kuitenkin pituuden silleen. Voinhan sitä toki lyhentää myöhemmin, jos siltä tuntuu. Tärkeintä on, että vaatteen sisällä on itsellä hyvä olla ja että se miellyttää omaa silmää.

Takki valmiina 

Takki

Hihat (kuva yläpuolella) ovat sen aikaisen muodin mukaisesti väljät, mutta pidän niistä kovasti sellaisenaan. Selkäosasta tuli mielestäni kaunis kokonaisuus hihojen, kiilakavennuksen sekä laskoksen ansiosta. Tykkään itse kovasti tästä tuunauksestani. Takki on nyt siro ja käyttökelpoinen. 

Housut

Näissä villakangashousuissa (kuva alla) vuorikangas yltää vyötäröltä polvien alapuolelle. Reisien ja polvien kohdilta lahkeet ovat leveät ja kapenevat nilkkoihin. Itse asiassa tämä muoti näkyi jo viime kesän housumuodissa. Mutta, mielestäni tämä malli ei ole edukseen minun vartalollani.

Housut alkuperäisessä kuosissa

Lahkeista sain suorat (kuva alla), kun kavensin niitä haaraosan ja lahkeensuun väliltä. Ruutujen mukaan suoristaminen oli aika helppoa. Mallia otin eräiden farkkujeni lahkeista.Vielä mietin sitä, että pitäisikö prässit silittää pois. Tulisikohan housuista näin enemmän tälle ajalle sopivat. Mitä mieltä sinä olet?

Lahkeet kavennettuina

Housut yltävät vyötärölle saakka ja niissä on aikansa mukaisesti laskokset. Pidän laskoksista, mutta vyötärönauha tuntuu hiukan ahdistavalta. Tiedätkö, miltä tuntuu kun nappi nippa nappa yltää kiinni ja ajatus on, että josko tästä vähän laihtuisi.

Minun täytyy tunnustella housuja vielä kunnolla päälläni ja tuunaus jatkukoon, jos sille tuntuu. Ratkaisu saattaisi olla se, että irroitan vyötärönauhan ja lasken sitä hiukan alemmaksi. Aika näyttää, mitä houisuille vielä tapahtuu.

Luovaa ja rentouttavaa työskentelyä

Kuinka kivaa, luovaa ja inspiroivaa vanhan vaatteen muokkaaminen voikaan olla. Parasta hetkessä olemista on, kun keskittyy nuppineulottamiseen, sovittamiseen, uudelleen neulottamiseen, harsimiseen ja lopulta ompeluun. Tuunausprosessi on mitä parhainta käytännön työskentelyyn suunnattua meditaatiota. Keskittyminen vie mukanaan, ajantaju katoaa eikä ajatukset lähde harhailemaan omille teilleen.

Tämä on mielestäni ekologista ja parasta kierrätystä ikinä. Laatumerkkisiä vaatteita kannattaa metsästää kirppareilta ja second hand -puodeista. Vaikka ne eivät olisi täysin toimivia, niin tuunaamalla niistä saa mieleiset. Siis tuunailemaan...


Ihanaa viikon jatkoa!